KULTTUURIKUNTO NOUSUUN

[Susanna Salokannel]

Mietin lukiessani toimittaja Kosti Aintilan arviota Mäntsälän Teatterin Ihmsissudesta, että paljon on kulttuurin saralla tehty oikein, kun toimittaja antaa aikaansa perusteelliselle analyysille. Ihmissusi puhutteli minuakin monella tasolla.

Ensimmäisellä tasolla huomiota kiinnitin teatterin lavastukseen, joka on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Vaikka lavasteet välillä vähän horjuvatkin, ne ajavat asiansa. Minimalistisempiakin lavastuksia on nähty. Näyttämön tila ei ole suuren suuri, joten lavastaminen vaatii erityistä paneutumista ja yhteistyötä ohjaajan ja lavastajan välillä. Pienellä rahalla on saatu luotua selkeä tunnelma niin sisä- kuin ulkotiloistakin. Äänet ja valot tukevat näytelmää ja kantavat sitä eteenpäin. On hyvä, että mielikuvitukselle jää tilaa myös teatterissa.

Toisella tasolla kiinnitin huomiota rohkeuteen tuoda näinkin vaikea näytelmä harrastajateatterina näyttämölle. Ihmissuden tarina ei ole helppo, eikä varsinaisesti viihdyttävä. Näytelmä ravistelee ihmisten ikiaikaista halua juoruiluun ja juorujen seurauksiin.

Näyttelijöissä on useita, jotka antautuvat rooleihinsa sydänverellään. Erityisesti nuoret päänäyttelijät Nea Vallin ja Sami Ratia saavat sydämen itkemään onnesta ja tuskasta. Heidän välillään virtaa sellaista sähköä, että se rätisee katsomoon saakka. Mirva Suomilammin sydäntä särkevä suru tarttuu yleisöönkin.

Kolmannella tasolla riemuitsen Mäntsälän Teatterin ja muidenkin harrastajayhdistysten toiminnasta. Ihmissudessa on kaiken ikäisiä näyttelijöitä alakoululaisista eläkeläisiin. Teattereissa opitaan asioita, joista on vain hyötyä muussa elämässä, kuten esiintymistaitoa, toisen asemaan asettumista ja kohtaamista. Siellä kulutettu aika kasvaa korkoa ja pitää mielen virkeänä. Näyttelemisen lisäksi työtä on lavastajalle, ohjaajalle, käsikirjoittajalle, tuottajalle, lipunmyyjälle ja ääni-ja valotekniikan hallitsevalle.

Maanantain valtuuston kokouksessa pohdittiin mitä tehdä pussikaljanuorisolle. Kulttuurikunnon kasvattaminen on yksi tapa viettää vapaa-aikaa ilman kaljaa. Käykää katsomassa teatteria, tutustukaa Mäntsälän Taideyhdistyksen vaihtuviin näyttelyihin, tulkaa mukaan konsertteihin. Näitä asioita voivat tehdä myös vanhemmat ja nuoret yhdessä, eikä taatusti tule kalliiksi.

Tulkaa tutuiksi Mäntsälän kulttuurielämän kanssa!

Susanna Salokannel

tuottaja, kulttuurisihteeri

kunnanvaltuutettu